Kissa on tehokas lisääntyjä
Valoisan ajan piteneminen käynnistää lisääntymiskauden ja lyheneminen päättää sen. Suomessa aktiivisin lisääntymiskausi on tammi-helmikuusta syys-lokakuuhun. Jos lisääntymistä ei rajoiteta on naaraalla usein kesän aikana yhdestä kahteen pentuetta, mutta voi olla kolmekin pentuetta vuoden aikana. Naaraalla ensimmäiset kiimat tulevat keskimäärin seitsemän kuukauden iässä (vaihtelua 4 kuukaudesta puoleentoista vuoteen) ja kissa voi saada pentuja vielä 14 vuoden iässä tai myöhemminkin. Lyhytkarvaiset ja itämaiset kissat aloittavat kiimat keskimäärin nuorempina.
Siamilaiskissat ja burmankissat aloittavat kiimat usein aikaisin ja manx-kissat myöhään. Syntymävuodenaika, kuntoluokka, sosiaalinen ympäristö ja ruokinta vaikuttavat kiimaan alkamisajankohtaan. Kiiman alkaessa kissa on levoton, puskee, kierii, ääntelee ja merkkailee virtsalla ympäristöään. Vuorokauden kuluttua kissa mouruaa, kurisee, kierii maassa ja silittäessä painaa etupään maahan, polkee takajaloillaan ja kääntää häntää sivuun. Kiima kestää usein noin viikon (kahdesta yhdeksään vuorokautta) ja kiimojen välillä on noin viikko (parista päivästä pariin viikkoon). Uroksilla kivesten testosteronin tuotanto alkaa viidestä yhdeksään kuukauden iässä ja testosteroni saa aikaan sukupuolikäyttäytymisen kuten merkkailun.
Lisääntymisen ehkäisy
Pysyvä lisääntymiskyvyttömyys saadaan aikaan leikkauksella. Naaras steriloidaan eli munasarjat ja kohtu tai osa siitä poistetaan. Uros kastroidaan eli kivekset poistetaan. Kasvatukseen käytettävillä kissoilla pyritään löytämään kompromissi, jotta yhteiselämä kotioloissa on mahdollista, mutta lisääntymiskyky säilyy. Tilapäinen kemiallinen kastraatio voidaan saada aikaan Suprelorin-implantilla (vaikuttava aine desloreliini). Implantin vaikutuksesta on kuitenkin vielä vähän julkaistua tutkimustietoa ja tutkitut kissamäärät ovat olleet pieniä. Urosmainen käyttäytyminen, kuten mouruaminen ja merkkailu, vähentyivät, mutta osa uroksista oli kykeneviä tiinehdyttämään naaraita. Kemiallisesti kastroitu uroskissa tulee pitää erillään lisääntymiskykyisistä naaraista. Progestiini-tabletteja käytetään paljon, mutta käyttöön liittyy kohonnut riski kohtutulehduksille, maitorauhaskudoksen kasvaimille ja piilevän sokeritaudin puhkeamiselle. Annostus on yksilöllinen ja tästä tulee aina keskustella eläinlääkärin kanssa. Lääkkeen aloittamista tulee välttää kiiman aikana kohdun sairauksien estämiseksi. Terveysongelmat saattavat ilmetä vasta vuosien päästä. Kotikissat kannattaa leikata nuorena ja jättää hormonaalinen ehkäisy käyttämättä!
Leikkaamattoman kissan elämässä on paljon riskejä
Leikkaamattoman kissan kanssa eläminen on haastavaa toistuvien kiimojen, virtsalla merkkaamisen, virtsan voimakkaan hajun ja aggressiivisemman käytöksen takia. Ulkoilevalla kissalla riski joutua onnettomuuksiin kasvaa suuremman liikkumisalueen takia. Leikkaamattomat kissat voivat sairastua kohtutulehdukseen ja riski nisäkasvaimille kasvaa. Kohtutulehdusta tavataan erityisesti hormonivalmisteita pitkään käyttäneillä kissoilla. Nisäkasvaimia tavataan noin yhdelle kymmenestä kissanaaraasta ja 80% nisäkasvaimista on pahanlaatuisia. Alle vuoden ikäisenä leikatuilla kissoilla riski saada nisäkasvaimia pienenee huomattavasti (alle 0,5v 90% ja 0,5-1v 86% 1-2v 11% 2005 tehdyssä tutkimuksessa).
Kissan immuunikatovirus (FIV) tarttuu sylki- ja verikontaktien välityksellä tappeluissa ja leikkaamattomat kissat ovat usein tartunnan saajia ja levittäjiä.
Kissan leikkauksen riskit ja haitat
Leikatuilla kissoilla luiden kasvulinjat sulkeutuvat hitaammin, jolloin luut ovat hieman pidemmät. Leikkauksen jälkeen kissan aineenvaihdunta hidastuu (noin 30%) ja jos ruokintaa jatketaan entiseen malliin, kissa lihoo. Ylipaino lisää riskiä sokeritaudille ja virtsatievaivoille.
Nukutuksiin liittyy aina pieni riski, mutta nuorella perusterveellä kissalla tämä riski on hyvin pieni. Klinikkaolosuhteissa riskiä pienennetään hyvällä seurannalla, hygienialla, tehokkaalla kipulääkityksellä ja turvallisella nukutusaineiden käytöllä. Kohtutulehdukseen sairastuneen kissan leikkaamiseen liittyy suuremmat riskit.
Leikkauksissa käytettävät langat voivat aiheuttaa reaktioita. Leikkaushaava saattaa tulehtua, jos kissa pääsee nuolemaan haavaa. Haava ommellaan kahdessa kerroksessa ja joskus ompeleet voivat pettää, jos kissa pääsee hyppimään ja haavaan kohdistuu voimakas venytys.
Yhteenveto
Leikkaus on suositeltavaa tehdä nuorella iällä kaikille kissoille, joita ei käytetä jalostukseen. Leikkauksen hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin riskit.
Etsi lähin sympaattinen eläinlääkäri »
